torstai 11. syyskuuta 2008

In Da House of Petrus Begins!

No niin, aloitetaan.

Tämä blogi seuraa kotini valmistumista ja remontin etenemistä. Kuten läheiset ystäväni tietävät, niin tämä mies nyt ei mikään erityinen Remontti-Reiska ole, mutta nyt on pakkotilanne! Ei auta itku markkinoilla!

Uusi kotini on saanut jo mielessäni mittavat suhteet, ja kuten äidilleni tänään kirosin sporassa matkalla uuteen kotiini, niin joiltain ihmisiltä vain yksinkertaisesti puuttuu tyylitaju kokonaan, mikä on todella ärsyttävää! Kerron myöhemmin lisää, mutta siis mielessäni olen jo sisustanut koko asunnon, ja kaiken lähtökohtana on kultainen kaide!

Asuntoa etsiessäni kiinnitin huomiota muutamiin tärkeisiin seikkoihin;
- sijainti
- koko vs. hinta
- taloyhtiön remonttihistoria
- WC-tilat
- Yleisilme ja pohjaratkaisu

Asunto on sijainniltaan uskomaton! Kotini sijaitsee 3-linjan varressa, Lintsi on vieressä ja Alppila, what a fantastic area! Hinta-laatusuhde oli huomattavasti parempi ja lompakkoystävällisempi kuin esimerkiksi surullisen kuuluisan Piritorin kulmilla olevissa asunnoissa, joissa ensinnäkin WC-tilat olivat olemattomat ja toiseksi alueen yleinen ilmapiiri on... Noh... You know... Kalliota pahimmillaan! Uusi kotini sen sijaan antaa mahdollisuuksia moneen suuntaan ja yleiskunto (käytännössä lattia) on ihan hyvä! Sen sijaan seuraavat elementit poistuvat samantien kun saan vasaran ja kirveen; fucking puolipaneliseinä, fucking kaappi, fucking muovimatto vessan seinästä, fucking parvi, fucking keittiökaappien ovet, fucking puoliksi hajonnut fucking ruma mosaiikkisetti ikkunalaudalta... Itse asiassa oli pöyristyttävää huomata, että edelliset sankarit olivat ajatelleet laittaa kämpän koreaksi lykkäämällä puolipanelia myös patterisyvennykseen, jonka poisottaminen on jokseenkin hankala operaatio! Fucking puolipaneli! Ja se lian määrä! Kyseinen asunto on ollut vuokralla aiemmin, ja nyt ymmärsin ajatuksen hyvästä vuokralaisesta. Paskaa löytyy kaikkialta, maalia löytyy kaikkialta, WC-pöntön kansi repsottaa, eikä itse asiassa mennyt kunnolla kiinni. Onneksi sen verran fiksuja olivat olleet, ettei asunnosta löytynyt mitään ylimääräistä tavaraa, koska se olisi puuttunut vielä. Kunniaa pitää antaa edelliselle asukkaalle siitä loistavasta ideasta, että jos kaapin ovet jäävät repsottamaan, niin asia on helppo korjata useammalla kerroksella maalia. WC:n ovi ei mene kiinni, yhdessäkään ovessa ei ole toimivaa lukkoa, sisäänkäynnin karmissa on valtava reikä, ovea on kolhittu niin sisältä kuin ulkoa, yksikään kaapin ovi ei mene kunnolla kiinni, saranat roikkuvat, ja osittain ovat irti, tapetit ovat kamalat ja asunto on maalattu puoliksi beigeksi, tapetit ovat osittain irti seinästä, edellisen asukkaan jäljiltä näkyy jos jonkinlaista pientä kädenjälkeä, eikä esimerkiksi parvelle saa mennä, ei jo sen puolesta, että askelmista puuttuu yksi askelma, mutta lattia ja tiskipöytä on ihan ok...

Raha on tiukassa ja taidot olemattomat, mutta tahto ja into on kova, koska kuten sanoin mutsille, niin tilanne on se, että asunto itsessään on hyvänmallinen, huone on korkea ja sanotaanko näin, että tämmöiseen ratkaisuun päätyessä, että lainaa löytyy ja pääomaa ja osaketta, niin tämä taisto ei tähän jää, vaan asunnosta tehdään vaikka väkipakolla itselleni miellyttävä! Tämä siis alustukseksi, ja nyt vain jäämme odottamaan jatkoa remontille!!

Tapahtuu seuraavassa blogissa:

Miten käy kun Petruksen isäpuoli Uuno tulee tarkistamaan asunnon kunnon, ja mitkä ohjeet tämä antaa Petrukselle, jotta remontti saadaan polkaistua käyntiin! Vasara käteen ja naulat kumoon!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kröhöm... pakko kommentoida tuota ikävään sävyyn heitettyä puhettasi rakkaasta asuinympäristöstäsi. Piritoria voidaan aina kutsua Ikuisen vapun aukioksi ja jos sulkee toisen silmänsä, ei Vaasankadulla makailevat ammattilaiset häiritse ollenkaan kaduilla kulkijaa. Hintatasosta naapurustossamme en osaa sanoa mitään (asunhan itse vuokralla), mutta mukavan asunnon löytäminen on mahdollista (kunnon kylppärilläkin), jos vain jaksaa etsiä. Pienellä positiivisellä ajattelulla pääsee siis pitkälle. :)

Mutta onnea nyt joka tapauksessa uuteen seikkailuun sekä kotiin!

Anonyymi kirjoitti...

P.S. Pitäisiköhän oikeasti lukea joskus kirjoituksensa, ennen kuin päästää niitä muiden luettavaksi? Tarkoitin siis tietenkin asuinympäristöäni enkä ympäristöäsi...

P.P.S. Suosittelisin muuttamaan blogisi asetuksia sen verran, että kuka tahansa voisi kommentoida. Nyt tämä onnistuu, vain rekisteröitymisen tai oman blogin kautta... Tekee asian vähän vaikeammaksi. Nim. Vanaha bloggaaja

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista. Eksyinb tänne ja kirjoitat niin kivasti, että saatan eksyä toistekin.